Keskustelu ydinvoiman olemassaolosta tai olemattomuudesta ei tunnu loppuvan koskaan. Ruotsissa äänestettiin asiasta jo vuonna 1980. Tämän seurauksena parlamentti päätti, että kaikki reaktorit olisi poistettava käytöstä vuoteen 2010 mennessä.
Näin ei ole käynyt – nykyään on kuusi aktiivista reaktoria Forsmarkissa, Oskarshamnissa ja Ringhalsissa. Niitä on kahta eri tyyppiä: painevesireaktoreita ja kiehutusvesireaktoreita. Molemmat toimivat samalla perusperiaatteella – vesi kuumennetaan, jolloin turbiini ja generaattori tuottavat sähköä.
Yksinkertainen selitys ydinvoimalan toiminnasta
Mutta takaisin päivän kysymykseen: ”Miten ydinvoimala toimii?”. Tietenkin taustalla on monimutkainen fysiikka, jos menemme yksityiskohtiin. Mutta maallikolle on myös mahdollista kuvata se lyhyesti, pääpiirteittäin tai askel askeleelta, jos haluat:
- Rikastettu uraani säteilytetään neutroneilla.
- Uraanin atomit jakautuvat kahtia säteilytyksen vaikutuksesta.
- Fissio synnyttää uusia neutroneita, jotka puolestaan fissioivat muita uraaniatomeja – ketjureaktio.
- Jotta ketjureaktio ei pääsisi räjähtämään hallitsemattomasti, sitä hallitaan reaktorisydämeen laskettavilla säätösauvoilla. Ne koostuvat aineista, jotka vangitsevat suuria määriä neutroneita. Tämä pitää ydinreaktion hallinnassa.
- Uraaniatomien halkeaminen vapauttaa suuria määriä lämpöä. Sitä käytetään veden lämmittämiseen höyryn tuottamiseksi.
- Kuuma höyry puolestaan pyörittää generaattorilla varustettua turbiinia.
- Ydinvoimalan generaattori tuottaa lopulta haluamasi sähkön. Generaattori muuntaa turbiinin pyörivät lavat sähköksi käämien sisällä pyörivien magneettien avulla. 3 000 kierrosta minuutissa pyörivä pyörimisnopeus tuottaa 50 Hz:n taajuuden, joka on Euroopan sähköverkoissa käytetty taajuus.
